joutilas luokka

joutilas luokka

varjossa punaisen auringon alla, läpinäkyvien puiden varjossa

kultahiekkaa varpaiden välissä, kultainen lusikka kultaisen vasikan suussa

ei ole kiirettä minnekään, tähän voi jäädä ja kuunnella lasista laulua.

taivas suojaa, taivas siunaa. työ tekijäänsä kiittää.

kaikki mikä on joskus ollut, kaikki kiinteä katoaa savuna ilmaan.

aine ja henki, sielu ja ruumis - kaikki sulaa samaan tavaramaailmaan.

en aio ostaa rakkautta: rakkaus on niin pois muodista.

chr. tahdon paljon enemmän

en tyydy vähempään.

saappaat aitoa työläisen nahkaa, jokainen potku on ansaittu nautinto.

tahdon ruoskalla selkäänne soittaa - jokainen sivallus ansaittu nautinto.

olet vapaa kuin häkkilintu: minä omistan oikeudet jokaiseen henkesi vetoon.

chr.

*** Yksi puoli tässä tekstissä on sen sisältämä huvittava miniviittausten määrä: Agatha Christie, Jotuni/Arvelo, Marx&Engels, Kaj Ilmonen, The Beatles, Eppu Normaali, tv-mainonta, Varsovan laulu ja tietysti Thorstein Veblen & Chaplin. Niitä voi itse kukin sieltä poimia ja bongata. Tai pongata.

Toki kyse on yhteiskuntaluokista ja siitä, että mihinkään ne eivät ole kadonneet. Slush- sukupolvi ja startup-yrittäjät eivät ehkä samaistu työväenluokkaan eikä toisaalta siihen samaistu luovaa työtä tekevät kerjäläisetkään (ks. Nylen), mutta "yrittämisen vapaus" tai "tutkimuksen vapaus" tai "kirjailijaisuus" on usein kaukana vapaudesta. Pitkän päivän jälkeen, kuka lopulta omistaa tekijän hengen vedot? ***